Presidentinvaalipaneeli sivistyksestä ja koulutuksesta (15.11.2011)

Sivistyksen ja koulutuksen merkitys Suomen kilpailukyvylle ja tulevaisuudelle
15.11.2011, Helsingin yliopisto

Paneelissa: Sauli Niinistö, Paavo Lipponen, Timo Soini, Paavo Väyrynen, Pekka Haavisto, Eva Biaudet

Millä turvataan koulutuksellinen tasa-arvo ja ehkäistään syrjäytymistä?

Niinistön korostaa ”jokainen on hyvä jossain -ajattelua”. Hänen mukaansa koulutuksen tehtävä on opettaa ajattelemaan, ja kaikilla tulisi olla mahdollisuus koulutukseen. Haavisto pohtii, että Suomessa ei ole luokkayhteiskuntaa mutta onko kuitenkin sivistyksellistä eriarvoisuutta? Sivistykselliset ja taloudelliset erot murtavat yhtenäisyyttä, sen vuoksi maksuttomuuden säilyttäminen olisi Haaviston mielestä tärkeää. Lipponen pitää kilpailukyvyn vahvuutena Suomen mallia kouluttaa kaikki. Hän on kuitenkin huolissaan sosiaalisesta epätasa-arvoisuudesta, ja hänen mukaansa olisi syytä keskittyä syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Väyrynen ei halua lukukausimaksuja suomalaisille eikä EU- ja ETA-alueelta tuleville. Hänen mukaansa koulutusvientiä voisi sen sijaan vahvistaa sillä, että ulkomaalaisilla olisi lukukausimaksut ja siten myös mahdollisuus erilaisiin stipendeihin. Soini ei kannata lukukausimaksuja, koska tähänkin saakka ilmainen koulutus on mahdollistanut koulutuksen keskiluokalle. Hän puhuu aiheesta lähinnä sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta. Myös Biaudet puhuu koulutuksellisesta tasa-arvosta sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta. Hänen mielestään koulutus tulisi turvata kaikille ja sen tulisi olla ilmaista. Biaudet on huolissaan vallitsevasta teknopainotuksesta, hän toivoisi humanistista painotusta sekä tieteidenvälisyyttä.

Kuinka hoidetaan yliopistojen rahoitus? Mikä rooli on valtion tuella, lukukausimaksuilla, yksityisten rahoituksella ja elinkeinoelämällä?

Haavisto kertoo, että useat yliopisto-opiskelijat ovat huolissaan työllistymisestä ja työelämätaidoistaan. Hänen mielestään yliopistoissa tulisikin olla myös käytännönläheistä koulutusta mm. yrittämisestä. Haavisto pitää hyvinä Aallon start-upeja ja yrittäjyyteen kannustamista. Vaikka sivistysyliopisto on arvokas sinänsä, sillä pitäisi Haaviston mukaan olla yhteys yhteiskuntaan.

Biaudet vertaa ammattikorkeakouluja ja yliopistoa siten, että amk on yhteydessä yhteiskuntaan ja sen muuttuviin tarpeisiin, yliopisto sen sijaan on siitä irrallaan. Hänen mukaansa perustutkimus on kuitenkin tärkeää ja valtion tulisi rahoittaa sitä, sponsoroinnissa on Biaudet´n mukaan puolueellisuuden vaara. Niinistön mielestä perusvastuu rahoituksesta on yhteiskunnalla. Samoin Soini on julkisen rahoituksen kannalla. Hänen mukaansa kuitenkin yksittäisiä virkoja voisi rahoittaa muillakin tavoin.

Myös Väyrysen mielestä sivistysyliopiston rahoittaminen on valtion tehtävä, hän olisi huolissaan sen kohtalosta, jos mallina olisi yksityisrahoitus. Väyrysen mukaan myöskään tutkintojen määrä ei saisi olla rahoituksena perustana sen enempää kuin rahoittaminen sen mukaan, miten valmistuneet sijoittuvat työelämään. Väyrynenkin kannustaa yrittäjyyden edistämiseen.

Lipposen mielestä yrittäjyyteen pitäisi kannustaa jo koulussa, hän pohtii onko se liian myöhäistä vasta yliopistossa. Hänen mukaansa valtionrahoitusmalli on hyvä. Yhtä aikaa hän kuitenkin miettii uutta yliopistolakia ja sponsorointia sekä Aallon saamaa suurta alkupääomaa ja sitä, miten Aalto aikoo hyödyntää sen. Lipposen mukaan yliopiston, samoin kuin ammattikorkeakoulujen, tulisi uudistua suhteessa yhteiskuntaan. Hän ihmettelee hieman suomalaista kehitystä, jossa yliopisto tuottaa paljon tutkijoita mutta he eivät kuitenkaan näy tutkimusreferensseissä kovin paljon. Lipposen mukaan yliopistokoulutuksen tavoitteena on laaja yleissivistys.

Miten turvataan koulutuksen laatu? Miten tuetaan ulkomaalaisia opettajia ja opiskelijoita?

Biaudet lisäisi muuten hyvään koulutukseen mahdollisuuden opiskella suomen kieltä, koska ilman kieltä ulkomaalaiset opiskelijat eivät voi integroitua yhteiskuntaan. Kaiken kaikkiaan Suomessa tulisi hänen mielestään olla hyvät olot, koska huippuosaajilla on mahdollisuus valita, minne asettuvat työskentelemään. Niinistö arvostelee sitä, miten koulutuspoliittinen keskustelu liikkuu muoti-ilmiöissä, ja miten rahoitus painottuu näiden mukaan siten, että ei-trendikkäistä asioista leikataan.

Väyrysen mukaan suomalaisen yliopistokoulutuksen laadun tulisi olla niin hyvä, että ulkomailla siitä oltaisiin jopa valmiita maksamaan. Hänen mukaansa kuitenkin myös kehitysyhteistyövaroja voisi käyttää köyhistä maista tulevien kouluttamiseen. Lipposen mielestä kansainvälisyyskehitystä ei pitäisi haitata maksuilla. Hän puhuu globaalista riippuvuudesta ja siitä, että kehitysmaiden naiset tulisi asettaa etusijalle, jos joitain alutaan tukea.

Haaviston miettii onko sivistysyliopisto edes ristiriidassa elinkeinoelämän intressien kanssa. Hänen mukaansa palkkauksen kriteereinä on jo tänä päivänä usein hyvä yleissivistys, kulttuurinlukutaito ja kulttuurinen ymmärrys. Haaviston mukaan tällaisen osaamisen tuottaminen on yliopiston tehtävä.


Koulutuksen ohella teemaksi nostettiin ulkopolitiikka. Näkemysten ohella eroja oli näkökulmissa, siinä, lähestyikö ehdokas teemaa Suomen, EU:n tai Euroopan näkökulmasta vai globaalina kysymyksenä.

Järjestäjä: Helsingin yliopiston alumniyhdistys, Suomen Kuvalehti, Paasikivi-Seura

Juontajat: Tapani Ruokanen (Suomen Kuvalehti, päätoimittaja) ja Susanna Miekk-oja (Helsingin yliopiston alumniyhdistys, hallituksen puheenjohtaja)

Tallenne: http://www.helsinki.fi/videot/play.html?20054

Tietoja Tiina Airaksinen

Kehittämispäällikkö Otavan Opistolla. Yleissivistävän koulutuksen kehittämistoiminta; kehittämishankkeet, konsultointi; pedagoginen täydennyskoulutus; oppimisen tulevaisuuden tutkimus, (laadullinen) ennakointi; Opetussuunnitelmat-yksikön vetäjä. Tausta: aineenopettaja (ue, ps), etäopettaja, verkkopedagogi, etäopetuksen ja ilmiöpohjaisen oppimisen edelläkävijä, oppikirjailija.
This entry was posted in oppiminen and tagged . Bookmark the permalink.

2 vastausta artikkeliin: Presidentinvaalipaneeli sivistyksestä ja koulutuksesta (15.11.2011)

  1. Hannu Linturi sanoo:

    Eipä tule koulutuspolitiikasta merkittävää vaaliteemaa! Voi olla hyväkin ettei siitä revitellä aidanseipäitä.

    • Tiina Airaksinen sanoo:

      Ei teemasta tosiaan vastakkainasetteluja taida syntyä. Selville kuitenkin kävi se, kuka ehdokkaista on edes kohtalaisesti perillä kysymyksestä ja käsitteistä, ja miten teema näyttäisi kenenkin mielessä integroituvan muihin kysymyksiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s