Koulun tehtävänä huolenpito ja oppiminen (2/2: ympäristönä yhtenäinen peruskoulu)

Helsingin yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen uusien tutkintovaatimusten taustalla on muun muassa kysymys siitä, miten koulu toimii yhtenäisenä. Koulutuksen järjestämistä on mietittävä oppilaan, työyhteisön, koulun hallinnon sekä perheen ja sidosryhmien näkökulmista. Näissä suhteissa huomioitavia teemoja, joihin koulun yhtenäisyys ainakin vaikuttaa ovat hyvinvointi, osallisuus, opetussuunnitelmat ja koulutuksen tavoitteet, valmiudet, vuorovaikutus, rekrytointi, työssäjaksaminen.

Uudet tutkintovaatimukset vastaavat osaltaan hallituksen tavoitteeseen edistää tasavertaisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä järjestämällä kaikille koulutettaville pakollisen opintojakson “Erityisyyden ja moninaisuuden kohtaaminen” (6 op). (tutkinnosta ja kelpoisuuksista ks. esim. http://www.helsinki.fi/behav/valinnat/KAYTT_oppedinfo01022012.pdf)

Otteita paneelikeskustelusta
Opettajankoulutuksen neuvottelukunnan Yhtenäinen peruskoulu ja muuttuva opettajuus -seminaarissa 9.2.2012.

Outi Salo (Helsingin opetusvirasto, suomenkielinen perusopetus). Kouluverkko tiivistyy ja kaikki uudet perustettavat koulut ovat yhtenäiskouluja ja kattavat vuosiluokat 1-9. Yhtenäinen koulupolku on jo nyt lainsäädännössä. Opetussuunnitelmatasolla nivelvaihe pitäisi saada kuntoon ja tämä toteutuu paremmin, jos koulu on yhtenäinen. Yhteisnäiskoulu tukee yhteisöllisyyttä ja oppilaan tuntemusta, mikä helpottaa kommunikaatiota. Yhteisen opettajuuden löytäminen tukee oppilasta. Yhtenäiskoulussa myös moniammatillisuutta (esim. avustajat, opot) pystyy höydyntämään monipuolisesti.

Virpi Lehmusvaara (Länsimäen koulu, Vantaa). Yhtenäiskoulussa saa kokemuksen yhteisöön kuulumisesta. Tärkeitä toimintaa ohjaavia asiakirjoja ovat lukuvuosisuunnitelma ja alueellinen opetussuunnitelma. Alueellisen ops:n pyrkimyksenä on tukea jatko-opiskelumahdollisuuksia.

Ossi Airaskorpi (Juvanpuiston koulu, Espoo). Vaikka nyt on peruskouluja, ei kuitenkaan ole sellaista virkaa kuin peruskoulun opettaja. Koulujen sisällä on isoja palkkauksellisia eroja, vaikka kaikki tekevät samaa työtä. Saman työn sisällä voisi mahdollistaa erilaisia urapolkuja, tällainen työssä kehittyminen olisi mahdollista yhtenäisessä peruskoulussa. Tällä hetkellä toimivia polkuja ovat kouluttautuminen luokanopettajasta erityisopettajaksi sekä aineenopettajasta opoksi.

Johanna Lammi (Helsingin yliopisto, OKL). OKL kouluttaa opettajia yhtenäiseen peruskouluun. Kouluissakin alkaa olla jo yhteisiä opettajien huoneita. Erilaisista koulutustaustoista johtuen niissä kohtaa kuitenkin erilaisia opettajia ja erilaisia toimintakulttuureita. Toisilla on pedagoginen ja kasvatuksellinen painotus, toisilla taas didaktinen sisältöpainotus. Erilailla koulutetuilla on erilaisia kelpoisuuksia, mikä johtaakin kysymään, kuka ketäkin saa opettaa. Kouluissa on myös pelkoja oman työn merkityksen vähenemisestä: mitä tapahtuu, jos varhaiskasvattajat tulevat mukaan alkuopetukseen, entä jos aineenopettajat alkavat opettaa alakoulun ylemmillä luokilla?

Ossi Autio (Helsingin yliopisto, OKL). Yhden vuosikurssin opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan luokanopettajaksi opiskelevat kokevat hallitsevansa alakoulun oppiaineista huonoiten teknisen työn opettamisen. Case: Jeesus Mustonen on oppilas, joka on teknisesti hyvin lahjakas ja osaa korjata kaiken mutta ei muuten suoriudu hyvin koulujärjestelmässä. Luokanopettajat eivät tunnista Jeesus Mustosen teknistä lahjakkuutta, hän joutuu ehkä erityisluokalle ja putoaa koulujärjestelmän ulkopuolelle viimeistään jatkokoulutukseen hakeutumisvaiheessa. Yhtenäisessä peruskoulussa olisi tekniseen työhön erikoistuneita aineenopettajia, jotka tunnistaisivat Jeesus Mustosen lahjakkuuden ja osaisivat tukea häntä.

OAJ:n kommentti: On vahvuus, että peruskoulussa on sekä kasvattajia että substanssiosaajia.

Koulun tehtävänä huolenpito ja oppiminen (1/2: keinona mentorointi)

Tietoja Tiina Airaksinen

Kehittämispäällikkö Otavan Opistolla. Yleissivistävän koulutuksen kehittämistoiminta; kehittämishankkeet, konsultointi; pedagoginen täydennyskoulutus; oppimisen tulevaisuuden tutkimus, (laadullinen) ennakointi; Opetussuunnitelmat-yksikön vetäjä. Tausta: aineenopettaja (ue, ps), etäopettaja, verkkopedagogi, etäopetuksen ja ilmiöpohjaisen oppimisen edelläkävijä, oppikirjailija.
This entry was posted in oppiminen and tagged , , . Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: Koulun tehtävänä huolenpito ja oppiminen (2/2: ympäristönä yhtenäinen peruskoulu)

  1. Paluuviite: Perusopetuksen tuntijako 2012 | Verkkopedagongi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s