Ops- ja kompetenssipohjaa ilmiöpohjaiselle lukuvuodelle

Uuden lukuvuoden ilmiöitä suunniteltaessa syntyi tarve rakentaa malli, joka tukisi tulevaisuuden avaintaidoissa kehittymistä, jossa opetussuunnitelman yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet olisi huomioitu, ja joka olisi muunneltavissa ja toistettavissa lukuvuodesta toiseen. Opetussuunnitelman erilaisen toteutustavan pohtimisen taustalla oli myös yleissivistävän koulutuksen osakseen saama kritiikki ja uudistustarve (ks. esim. aiemmat tekstit: lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän muistio, Lukion tulevaisuus 2030 -raportti ja lukiolaisten korkeakouluvalmiudet).

Yhtä uuden yleissivistyksen punaisista langoista voisi kuvata osallisuutena omaan elämään. Siihen liittyvät niin itsetuntemus eri osa-alueineen ja vastuu omista valinnoista kuin aktiivinen kansalaisuus, oman kulttuuri-identiteetin tuntemus ja globaali vastuuntuntokin. Tiedostamalla omat vahvuutensa ja tavoitteensa, oppimistyylinsä ja kiinnostuksenkohteensa sekä paikkansa yhteisönsä ja kulttuurinsa jäsenenä, ihminen pystyy tekemään aktiivisia valintoja ja rakentamaan elämäänsä sekä tulevaisuutta toiveittensa mukaiseksi. Taustalla on ajatus kolmesta ulottuvuudesta: yksilön tapa ja kyky suhtautua ympäröivään maailmaan ja todellisuuteen, maailman ja todellisuuden sekä vuorovaikutuksen kehät sekä ajallinen ulottuvuus historiasta nykyhetken kautta tulevaisuuteen.

Ilmiölukuvuotta varten maailma ja todellisuus on jaettu kuuteen kehään, joista sisimpänä kehänä on minä ja uloimpana todellisuuden rakenne: käsitteiden, teorioiden, luonnonlakien metataso. Näiden välissä ovat lähiympäristö, yhteiskunta, kulttuuri sekä luonto ja ympäristö. Kaikki kehät sisältyvät toisiaan täydentävinä näkökulmina tai jatkumoina jokaiseen yksittäiseen ilmiöön. Samalla kukin ilmiö painottuu yhdelle näistä kehistä.

“Minä” maailman ja todellisuuden kehien keskiössä ei korosta yksilöä itseään vaan pikemminkin hänen suhdettaan kaikkeen ympäröivään. OECD:n kompetenssit kuvailevat tulevaisuudessa (ja nykyhetkessä) tarvittavia taitoja ja osaamista, yhdeksästä kompetenssista muodostuu kolme kompetenssikimppua. Yksi näistä, autonominen toiminta, kuvaa sitä, kuinka yksilöt joutuvat aiempaa enemmän ottamaan vastuuta omasta elämästään ja valinnoistaan. Autonomiseen toimintaa kuuluvat kyky muodostaa asioista kokonaiskuva ja toimia sen mukaan, kyky muodostaa ja toteuttaa omaa elämänsuunnitelmaa ja henkilökohtaisia projektejaan sekä kyky puolustaa mm. oikeuksia ja pyrkimyksiä.

Toinen kompetenssikimppu liittyy vuorovaikutukseen heterogeenisissa ryhmissä. Tämä käsittää kyvyt olla hyvissä suhteissa toisiin, tehdä yhteistyötä sekä hoitaa ja ratkaista ristiriitoja. Näiden taitojen avulla ollaan rakentavassa kanssakäymisessä erilaisten ihmisten, kulttuurien sekä toiminta- ja ajattelutapojen kanssa. Lukuvuoden jokaiseen ilmiöön liittyy näkökulmia ihmisen suhteesta lähiympäristöön, yhteiskuntaan, kulttuuriin, luontoon sekä koko ympäröivään maailmankaikkeuteen. Sitä, miten ihminen on suhteessa tähän ympäröivään todellisuuteen, kuvaa OECD:n välineiden vuorovaikutteisen käytön -kompetenssikimppu. Osaamisalue painottaa kykyjä käyttää kieltä, symboleita ja tekstiä sekä tietoa, informaatiota ja teknologiaa vuorovaikutuksen välineinä ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

Kestävään elämäntapaan liittyviä taitoja ja osaamista voi pitää sellaisena sivistyksen kehänä, kaikkea läpäisevänä metatasona, joka syntyy yksilön tasapainoisesta ja aktiivisesta suhteesta muihin kehiin sekä kokemuksesta siitä, että hänen ratkaisuillaan ja valinnoillaan on merkitystä hänen oman elämänsä mutta myös yhteisen tulevaisuuden ja kokonaisuuden kannalta.

Kompetenssilistausten ja tulevaisuustaitojen ohella lukiokoulutuksen ops:ssa määritellyt aihekokonaisuudet ovat edelleen relevantteja ja ajankohtaisia. Niiden tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Teemoina aihekokonaisuudet liittyvät aktiiviseen suhteeseen itseensä; vuorovaikutukseen ja kanssakäymiseen muiden kanssa sekä vuorovaikutuksen välineisiin. Näin tarkastelutuina teemat kytkeytyvät myös OECD:n kolmeen kompetenssikimppuun.

Lukuvuoden 2012-2013 ilmöt

Tietoja Tiina Airaksinen

Kehittämispäällikkö Otavan Opistolla. Yleissivistävän koulutuksen kehittämistoiminta; kehittämishankkeet, konsultointi; pedagoginen täydennyskoulutus; oppimisen tulevaisuuden tutkimus, (laadullinen) ennakointi; Opetussuunnitelmat-yksikön vetäjä. Tausta: aineenopettaja (ue, ps), etäopettaja, verkkopedagogi, etäopetuksen ja ilmiöpohjaisen oppimisen edelläkävijä, oppikirjailija.
This entry was posted in oppiminen and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

6 vastausta artikkeliin: Ops- ja kompetenssipohjaa ilmiöpohjaiselle lukuvuodelle

  1. Paluuviite: Lukuvuoden 2012-2013 ilmiöt | Verkkopedagongi

  2. Paluuviite: Pelilukion ensimmäinen lukuvuosi 2012-2013 | Verkkopedagongi

  3. Paluuviite: Somy-kehittämishankkeiden verkkotapaaminen 25.9.12

  4. Paluuviite: Lukuvuosien 2013-2016 ilmiö- ja ryhmäkurssisuunnittelua | Verkkopedagongi

  5. Paluuviite: Ilmiötoiveita lukuvuodelle 2013-2014 | Sisäheitto

  6. Paluuviite: Ilmiöt-jatkehankkeessa syntyi paljon | Sisäheitto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s