40 tulevaisuusväitettä ops-työskentelyn rungoksi

Opetushallitus julkaisi perusopetuksen uuden opetussuunnitelman yleisen osan perusteluonnoksen marraskuussa 2012. Perusteluonnoksesta on kevään 2013 Ops-hautomoissa muotoiltu 40 tulevaisuusväitettä, jotka osaltaan konkretisoivat tai kuvaavat opetussuunnitelmauudistuksen jälkeistä peruskoulua tai vastaavasti sitä, millainen koulun ei ainakaan toivoisi olevan. Väitteet on ryhmitelty neljään teemaan, jotka mukailevat Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin teemoja.

Väitteet eivät kuvaa Opetushallituksen tai ops-hautomoiden projektihenkilöstön käsityksiä koulun ja oppimisen tulevaisuudesta vaan väitteissä esitetään kärjekkäitäkin näkymiä herättelemään keskustelua. Väitteet toimivat virikkeinä ops-hautomoissa, ja teemat tukevat kutakin hautomoryhmää itseään kiinnostavien aiheiden löytämisessä.

Kaikki 40 väitettä ovat rakenteellisesti samanlaisia: otsikko, väite, selite – ohessa väitteet teemoittain ilman selitteitä. Väitteet on koottu myös miellekarttoihin. Niissä otsikko-väite-selite-rakenteet lisäksi näkyvissä on kunkin teesi barometriyhteys, väitettä konkretisoivat case-esimerkit sekä menetelmät, joiden avulla kyseisen teeman kanssa voidaan työskennellä hautomotapahtumissa.

Tulevaisuusteeseihin vastaaminen on yksi osallistumismuoto, tällöin väitteisiin otetaan kantaa niiden toivottavan ja todennäköisen toteutumisen suhteen, lisäksi kannanottoja perustellaan ja omia ja toisten kannanottoja kommentoidaan. Alustava kysely: https://edelfoi.fi/ops.
[edit: työskentelykuvaus lisätty myöh. 29.5.]

Toukokuun 2013 lopussa kokonaisuus on kommentoitavana Opetushallituksessa joten muutokset ja täydennykset ovat vielä mahdollisia.

1. Arvot, asenteet ja tavoitteet 2016-2020

1. KULTTUURITOLERANSSI
Vuonna 2017 koulun ja kotien erilaisten arvojen ja tapakulttuurien aiheuttamia ristiriitoja ratkotaan kouluissa.
2. KATSOMUSTEN BASAARI
Useimmat koulut toteuttavat vuosittain yhteistyössä oppilaiden, kotien ja maailmankatsomuksellisten yhdistysten kanssa ideologioiden ja maailmankatsomusten basaareja, jotka avataan tapahtumina koko lähiyhteisölle.
3. OSAAMISEN ARVIOINTI
Tulevaisuuden edellyttämää laaja-alaista osaamista arvioidaan vuoden 2017 yleissivistävässä perusopetuksessa samassa laajuudessa kuin oppiainekohtaisia sisältötavoitteita.
4. MONET OPPIMISPOLUT
Vuonna 2017 puolet oppilaista osallistuu vaihtoehtoisiin opintoihin.
5. JATKO-OPINTOVALMIUDET
Peruskoulun jälkeisiin jatko-opintoihin osallistumattomien määrä puolittuu viisivuotisjaksona 2016-2020.
6. KOKONAISTYÖAIKA
Vuonna 2017 opettajat ovat kokonaistyöajassa.
7. ERIARVOISTUMINEN
Koulujen väliset erot ovat lisääntyneet vuosien 2016-2020 aikana.
8. AUDITOINTI
Vuonna 2017 monet koulut osallistuvat kuntarajat ylittäviin henkilöstövaihtohin.

2. Tieto, taito ja oppiminen 2016-2020

1. OPPIMAAN OPPIMINEN
Vuonna 2017 peruskoulun alaluokilla arvioidaan oppimaan oppimisen taitoja ja oppimiseen liittyviä tunteita tiedollisten sisältötavoitteiden sijaan.
2. AJANKOHTAISOPPIMINEN
Vuonna 2017 oppisisältöjä tarkastellaan sekä paikallisten että maailmanlaajuisten ajankohtaisten tapahtumien läpi.
3. HARRASTUSTOIMINTA
Vuonna 2017 peruskoulutodistuksiin merkitään, mitä opetusuunnitelman sisältöjä oppilaalle on hyväksiluettu hänen harrastustoiminnastaan.
4. OHJAUS JA LAHJAKKUUS
Vuonna 2017 koulupäivät koostuvat oppilaiden yksilöllisiin tasoihin mukautuvista harjoituksista.
5. TUOTOSARVIOINTI
Vuonna 2017 kokeista on siirrytty tuotosperusteiseen arviointiin.
6. TIEDONTUOTTAMINEN
Vuonna 2017 oppilaat ja oppilasryhmät tuottavat yhä suuremman osan monimediaisesta oppimateriaalista.
7. RYHMÄOPPIMINEN
Vuonna 2017 merkittävä osa kouluoppimisesta tapahtuu oppivissa ryhmissä, joiden kokoonpano on suhteellisen pysyvä.
8. LEIKKI JA LUOVUUS
Vuonna 2017 jokaiseen alakoulun päivään kuuluu taide-, draama- tai leikkihetkiä.
9. YHTEISKUNTASIMULAATIO
Moniin kouluihin rakennetaan rooliperustainen pienoisyhteiskunta, jonka toiminnoista ja toiminnasta oppilaat vastaavat opettajien ohjauksessa.
10. VIRTUAALIMATKAT
Vuonna 2017 oppilaiden kokemusperäinen tieto kertyy yhteisillä virtuaalimatkoilla.
11. KULTTUURIPERINTÖ
Vapaaehtoiset opastavat oppilaita kotiseudun ja -kunnan kulttuuriperintöön tarinoiden sekä paikka- ja tapahtumakuvausten avulla.
12. KIELITARJONTA
Useimmissa kouluissa on vuonna 2017 mahdollista opiskella nykyisen kielitarjonnan lisäksi muita kieliä, kuten farsi, karenni, kiina, portugali ja somali.

3. Opetus, toiminta ja yhteisö 2016-2020

1. TÄYDENNYSKOULUTUS
Opettajien ja opetushenkilöstön kouluttamiseen ja kouluttautumiseen käyttämä aika on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, 2013-2017.
2. YHTEISOPETTAJUUS
Vuonna 2017 opettaja ei suunnittele ja toteuta yksittäisiä oppitunteja laajempia kokonaisuuksia yksin vaan yhteistyössä koulun muun henkilöstön kanssa.
3. LAAJENNETTU OPETTAJUUS
Vuonna 2017 koulun ulkopuoliset vapaaehtoisasiantuntijat ja -työntekijät hoitavat 10-20 prosenttia kaikesta koulun opetuksesta ja ohjauksesta.
4. KASVATUSTEHTÄVÄ
Jokaisen opettajan työnkuva koostuu sekä kasvatus- että opetustehtävästä.
5. OPPILASKUNTA
Oppilaskunnat on otettu valtaosassa kouluja aktiivisesti mukaan opetuksen suunnitteluun ja seurantaan.
6. RISTIRIITOJEN RATKAISU
Ristiriidat ovat vuonna 2017 olennaisia oppisisältöjä ja niiden ratkaisu(malli)t tärkeitä oppimismenetelmiä.
7. VERKKO-OPETUS
Poikkeustilanteissa peruskoulun oppilas voidaan siirtää ohjattuun verkko-opetukseen.
8. TIETOVÄLINEET
Oppilaiden omia mobiililaitteita käytetään yhteisöllisessä työskentelyssä vuonna 2017.
9. KIRJA KATOAA
Oppikirjat ja muut kustantajien tuottamat printtimateriaalit ovat hävinneet kouluista vuoteen 2017 mennessä.
10. RUOKA ON OPPIMISTA
Ruoanlaitto, ruoka ja ruokailu ovat osa koulun oppisisältöjä.
11. ”LIIKUTTAVA” YMPÄRISTÖ
Koulun tilat sekä ulkona että sisällä on päivitetty niin, että ne mahdollistavat ja kannustavat oppijaa liikkumaan pitkin koulupäivää.
12. KIIREETTÖMYYS
Monissa peruskouluissa koulupäivää rytmittävät siesta-ajat, jotka mahdollistavat pysähtymisen ja lepohetket sekä kiireettömän oppimisympäristön hyödyntämisen.

4. Toimintaympäristö ja yhteiskunta 2016-2020

1. PERHE-OPS
Monissa kouluissa on vuonna 2017 otettu käyttöön oppilaan vanhempien kanssa tehtävä opetussuunnitelma-sopimus, joka täydentää ja henkilökohtaistaa koulukohtaista opetus- ja lukuvuosisuunnitelmaa.
2. LUKUVUOSISUUNNITELMA
Lukuvuosisuunnitelman laaja käyttöönotto on johtanut vuoteen 2020 mennessä siihen, että koulusta on kehittynyt yhteisönsä ja lähialueensa toimintakeskus.
3. KIMPPA-OPS
Ensimmäiset kuntarajat ylittävät opetussuunnitelmat laaditaan vuoteen 2017 mennessä.
4. KEHITTÄMISSUUNNITELMA
Vuonna 2017 yli puolet Suomen kunnista julkaisee kotisivuillaan vuorovaikutteisen ja jatkuvasti päivitettävän opetussuunnitelman, joka on osa laajempaa koulutuksen kehittämissuunnitelmaa.
5. JOHTAMINEN
Vuoteen 2020 mennessä peruskouluun on valittu ensimmäiset johtajat, joiden johtamiskokemus on muulta kuin opetusalalta.
6. ROOLIMALLI
Peruskoulussa on vuonna 2017 otettu käyttöön opettajien mieskiintiöt.
7. VARHAISKASVATUS
Monissa kunnissa on vuonna 2017 huolehdittu siitä, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kerätty oppilastieto siirtyy koulutaipaleen alun suunnittelutiedoksi.
8. ARVOAJELEHTIMINEN
Joka toinen peruskoulun päättävä nuori on arvoajelehtija.

Tietoja Tiina Airaksinen

Kehittämispäällikkö Otavan Opistolla. Yleissivistävän koulutuksen kehittämistoiminta; kehittämishankkeet, konsultointi; pedagoginen täydennyskoulutus; oppimisen tulevaisuuden tutkimus, (laadullinen) ennakointi; Opetussuunnitelmat-yksikön vetäjä. Tausta: aineenopettaja (ue, ps), etäopettaja, verkkopedagogi, etäopetuksen ja ilmiöpohjaisen oppimisen edelläkävijä, oppikirjailija.
This entry was posted in oppiminen and tagged , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Yksi vastaus artikkeliin: 40 tulevaisuusväitettä ops-työskentelyn rungoksi

  1. Väitteitä ja selitteitä on päivitetty 16.8.2013 Opetushallituksen kommenttien pohjalta. Ks. koko kysely https://edelfoi.fi/ops
    – eDelfoi vaatii rekisteröitymisen mutta vastaaminen tapahtuu nimettömänä, kommentteja ei yhdistetä kehenkään vastaajaan
    – itseä kiinnostaviin väitteisiin otetaan kantaa niiden toivottavan ja todennäköisen toteutumisen suhteen, omia kannanottoja toivotaan myös kommentoitavan
    – omia vastauksiaan voi täydentää ja muokata jälkeenpäin, myös muiden vastauksia voi kommentoida
    – jos haluat vain selailla väitteitä, valitse kunkin väitteen jälkeen ”Ohita kysymys”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s