Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja lukion tulevaisuus 2030 -teesit

Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin viides vastausvuosi täyttyy kesällä 2014. Hallituksen päätöksestä rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanosta (29.11.2013) saa aineksia etenkin lukion tulevaisuutta koskeviin viisivuotisraportin taustoihin.

Nopean toimeenpanoaikataulun vuoksi monet muutokset ovat ajankohtaisia viimeistään silloin, kun perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan vuonna 2016. Muutokset koskevat muun muassa teemoja:

  • oppivelvollisuusiän nostaminen
  • toisen asteen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen ja opintopolkujen joustavoittaminen
  • toisen asteen rahoitusperusteiden muutos koulutuksen rahoittamisesta tutkintojen rahoittamiseen
  • aiemmin opitun hyväksilukemisen edelleenkehittäminen ammatillisessa koulutuksessa
  • koko ylioppilastutkinnon sähköistäminen
  • lukion digitalisointi mm. koulutuspilvipalvelun käyttöönotolla
  • ylioppilastutkinnon hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa


Lukioteesien alle on poimittu otteita kahdesta asiakirjasta:

Mikä Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometri?

Lukioteesi 2. Koko ikäluokan koulutus
Vuonna 2030 jokainen peruskoulusta päättötodistuksen saanut jatkaa välittömästi opintojaan joko lisäopetuksessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa tai lukiossa.

”1.4c Oppivelvollisuusikä
Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisen vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen.
Uudistus koskee koko ikäluokkaa ja valmistellaan siten, että sillä tavoitetaan erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Uudistus toteutetaan perustuslain reunaehtojen sisällä. Lakiehdotus annetaan eduskunnalle syksyllä 2014.
Hallituksen esitys annetaan budjettilakina 2014. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015.” (Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanosta 29.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf s. 6)

“Oppivelvollisuuden viimeinen vuosi suoritetaan ensisijaisesti toisen asteen tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa myös oppisopimuksena. Toissijaisesti oppivelvollisuus suoritetaan koulutuksessa, jolla parannetaan edellytyksiä aloittaa toisen asteen opinnot, eli maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, ammatilliseen koulutukseen valmistavassa tai valmentavassa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Lisäksi oppivelvollisuus voidaan suorittaa työpajassa, kuntoutuksessa tai vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Oppivelvollisuuden pidentäminen tuottaa velvollisuuden piirissä oleville subjektiivisen oikeuden päästä oppivelvollisuuden piirissä olevaan koulutukseen. Perusopetuksen jälkeinen opiskelijavalinta järjestetään niin, että jokaiselle oppivelvolliselle voidaan osoittaa paikka oppivelvollisuuden piirissä olevassa koulutuksessa.” (Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanosta 29.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf s. 5)

“Varmistetaan perusopetuksen päättäneiden sujuva siirtyminen toisen asteen koulutukseen oppilaan tarpeista lähtevien oppilaanohjauksen ja oppilashuollon sekä tarpeen mukaan muiden palveluiden avulla. Palvelut tuotetaan yhdessä eri hallinnonalojen (OKM, STM, TEM) ja toimijoiden (mm. opinto-ohjaus, opiskeluhuolto, työhallinnon sekä kuntien nuorisotyön ja sosiaali- ja terveystoimen palvelut) kesken ja pääsääntöisesti olemassa olevien resurssien ja palvelujärjestelmien puitteissa, mutta uudella tavalla organisoiden ja yhteistyötä tiivistäen. Lisäksi varmistetaan palvelupolkujen jatkuvuus siirryttäessä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Ilman koulutuspaikkaa oleville tai koulutuksen keskeyttäneille nuorille tarjotaan matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluja (ns. ohjaamomallin periaatteella), ja erityisen vaikeassa asemassa oleville nuorille tehostettua tukea ja toiminnallista kuntoutusta. […]” (Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanosta 29.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf s. 7)

“Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen ja opintopolkujen joustavoittaminen toteutetaan lukiokoulutuksen tavoitteiden ja tuntijaon sekä ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen kautta. Toisen asteen koulutuksen tulee mahdollistaa joustavampien opintopolkujen rakentaminen myös muiden koulutusmuotojen opetustarjontaa hyödyntäen. Esimerkiksi lukiokoulutukseen voidaan sisällyttää ammatillisia tai korkeakouluopintoja. Uudistuksessa lisätään toisen asteen koulutuksen järjestäjien yhteistä opintotarjontaa. Korkeakoulut tiivistävät yhteistyötä toisen asteen koulutuksen kanssa erityisesti korkeakoulutukseen valmentavan koulutuksen lisäämiseksi.” (OKM:n tausta-aineistot 15.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/ministerioiden-materiaalit-15112013/okm/OKM-aineistot-15112013.pdf s. 8)

“1.5a Ammatillisen koulutuksen tarjonta
Tutkintojärjestelmää uudistetaan ja sitä koskeva hallituksen esitys annetaan keväällä 2014 siten, että uudistus tulee voimaan 1.8.2015. Ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) rahoitusjärjestelmä uudistetaan ja sitä koskeva hallituksen esitys annetaan keväällä 2014. Uusi rahoituslainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015.
Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelyt otetaan käyttöön kesällä 2014. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen yhtenäinen kokonaisuus otetaan käyttöön 1.8.2015. Hallituksen esitys annetaan syksyllä 2014. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen jatkuu. Toimenpideohjelma käynnistyy alkuvuodesta 2014. Koulutuksen järjestämisluvat uudistuvat viimeistään 1.7.2017 lukien.” (Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanosta 29.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf s. 7)

“- Ammatillista tutkintojärjestelmää uudistetaan siten, että tutkinnot perustuvat nykyistä vahvemmin työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeisiin. Tutkintojen osaamistavoitteet ja
ammattitaitovaatimukset määritellään osaamisena, ja ammatilliset tutkinnon osat muodostuvat työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksista.
– Uudistetaan perusopetuksen jälkeisiä, ammatilliseen peruskoulutukseen tarvittavia opiskeluvalmiuksia tuottavia koulutuksia yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Koulutuskokonaisuus suunnataan ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille nuorille, joilla ei ole edellytyksiä siirtyä suoraan toisen asteen koulutukseen. Koulutus järjestetään niin, että opiskelija voi joustavasti siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Valmistavaan koulutukseen sisältyy tutkintoon kuuluvia opintoja.
– Ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkoulutus) rahoitus- ja sääntelyjärjestelmää kehitetään kokonaisuutena tukien elinikäiselle oppimiselle, oppivelvollisuuden pidentämiselle, nuorisotatakuun toteuttamiselle ja koko ikäluokan kouluttamistavoitteelle sekä koulutusjärjestelmän laadulle, tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavien tavoitteiden saavuttamista sekä mahdollistaen joustavien koulutuspolkujen rakentamisen mm. yhdistämällä oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista koulutusta sekä tutkintojen suorittamisen osa kerrallaan.” (OKM:n tausta-aineistot 15.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/ministerioiden-materiaalit-15112013/okm/OKM-aineistot-15112013.pdf s. 6)

“Joustavoitetaan ammatillisen koulutuksen opintopolkuja siten, että koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan ottaa huomioon työelämän, yhteiskunnan ja opiskelijan yksilölliset tarpeet nykyistä merkittävästi laajemmin ja monipuolisemmin.” (OKM:n tausta-aineistot 15.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/ministerioiden-materiaalit-15112013/okm/OKM-aineistot-15112013.pdf s. 3)

“1.7 Oppisopimuskoulutus
Uudistus käynnistyy hankkeina 2014. Tominta vakiinnutetaan valituin osin 2017 alusta lukien.” (Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanosta 29.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf s. 8)

“Tarkoituksena on nuorten oppisopimusopiskelijoiden ja oppisopimustyöpaikkojen määrän lisääminen. Vuonna 2010 15-17 –vuotiaana eli välittömästi tai lähes välittömästi perusopetuksen jälkeen oppisopimuskoulutuksen aloitti 217 nuorta. Alle 25- vuotiaana aloitti 3 540 nuorta.
Perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneiden oppisopimusopiskelijoiden määrää lisätään maksamalla työnantajille korotettua koulutuskorvausta. Vuonna 2010 näitä opiskelijoita oli noin 200. Tavoitteena on 800 opiskelijaa.” (OKM:n tausta-aineistot 15.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/ministerioiden-materiaalit-15112013/okm/OKM-aineistot-15112013.pdf s. 18)

“18 Toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta.
Keskitytään jatkossa tutkintojen osien ja tutkintojen järjestämiseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta: lukiokoulutuksen aineopinnoista ja ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppimissopimusmuotoinen) osatutkintoon johtamattomasta koulutuksesta.” (Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanosta 29.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf liite 2, Kuntien velvoitteiden ja palveluiden tuottamista ohjaavien normien purkaminen)

Lukioteesi 4. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Lukiosuorituksia voidaan hyväksiluettaa muutaman laajasti verkottuneen kansallisen lukion lisäksi valtakunnallisessa tai kansainvälisessä opintojen hyväksymiskeskuksessa.

“1.5b Koulutuksen yhteistyön tiivistäminen
Lukiokoulutuksen tavoitteet ja tuntijako sekä opetussuunnitelmien perusteet tulevat voimaan 1.8.2016. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistetut säädökset tulevat voimaan 1.8.2015.” (Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanosta 29.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf s. 7)

“1.5c Hyväksiluku ammatillisissa tutkinnoissa
Ammatillisen koulutuksen osalta muutokset toteutetaan tutkintojärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Hallituksen esitykset annetaan 2014. Lainsäädäntö tulee voimaan 2014.
Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen käynnistetään 11/2013. Ehdotukset valmiin 10/2014.
Opetushallituksen yhteyteen sijoitettavan aikaisemman osaamisen hyväksilukemista edistävän toiminnan valmistelu tapahtuu vuonna 2014.” (Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanosta 29.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf s. 7)

“Lisätään aikaisemman osaamisen, työkokemuksen ja koulutuksen hyväksilukua ammatillisiin tutkintoihin johtavissa koulutusohjelmissa (toimenpide 1.5.)
Lisätään aikaisemmin hankitun osaamisen, työkokemuksen ja koulutuksen hyväksilukua mm. ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää ja rahoitusjärjestelmää kehittämällä. Kansalaistoiminnassa tai muutoin hankittu osaaminen tunnistetaan ja luetaan hyväksi ammatillisiin tutkintoihin johtavissa koulutusohjelmissa. Uudistetaan näyttötutkintojärjestelmää. Vahvistetaan valtakunnallista yhteistyötä aikaisemman osaamisen hyväksilukemisen vauhdittamiseksi muodostamalla tästä vastaava toiminto Opetushallituksen yhteyteen. Nuorten työpajoissa otetaan käyttöön ESR-varoin kehitetty ”Opinnollistamisen malli”, joka soveltuu tekemällä oppivien ja erilaisten oppijoiden opiskelun suunnittelun välineeksi sekä osaamisen tunnistamiseen.” (OKM:n tausta-aineistot 15.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/ministerioiden-materiaalit-15112013/okm/OKM-aineistot-15112013.pdf s. 9)

Lukioteesi 6. Tieto- ja viestintätekniikka
Oppiminen tapahtuu älykkäiden agenttiohjelmien avulla yksilöllisen ”lukujärjestyksen” mukaisesti.

“1.8 Lukioiden rahoitusperusteet ja lukion digitalisointi
[…] Ylioppilastutkinto sähköistetään. Ensimmäiset kokeet voidaan suorittaa sähköisesti vuonna 2016 ja koko tutkinto vuonna 2019. Lukiokoulutuksen digitaalisia oppimisympäristöjä ja opetuksen tukena toimivia sovelluksia kehitetään osana kansallista koulutuspilveä.” (Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanosta 29.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf s. 8)

”Valtio tukee oppimisympäristöjen kehittämistä tulevina vuosina ottaen huomioon ylioppilastutkinnon digitalisointi. Oppimisympäristöjen kehittämisellä mahdollistetaan mm. erilaisten sähköisten oppimateriaalien ja verkkokurssien käyttö ja jakaminen, ks. koulutuspilvi kohdassa 2.11. Lukio-opiskelun läpäisyä pyritään parantamaan säätämällä nykyistä tarkemmin rahoituksen myöntämisperusteista. (OKM:n tausta-aineistot 15.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/ministerioiden-materiaalit-15112013/okm/OKM-aineistot-15112013.pdf s. 19)

“Tavoitteena on luoda kansallinen koulutuspilvi osana palveluväylää, johon kehitetään uudenlaisia oppimista tukevia palveluja sekä kootaan opetukseen ja oppimiseen liittyviä toimijoita eri tahoilta. Palvelua on tavoitteena pilotoida vuoden 2014 aikana.
Koulutuspilvipalvelun yhteyteen sisällytetään monipuolisia koulutukseen ja oppimiseen liittyviä palveluja kuten esimerkiksi sähköinen ylioppilastutkinto, opetussuunnitelmien- ja tutkintojen perusteet, sähköiset koulutustarjonta- ja hakeutumispalvelut, verkko-oppimismateriaaleja, verkkokursseja ja keskusteluja sekä erilaisia oppimiseen ja opetukseen liittyviä sovelluksia. Koulutuspilvi on mahdollisimman avoin eri palveluntuottajille ja toimijoille. Koulutuspilven käyttäjätahot ovat valtiotasolta yksittäisiin henkilöihin.” (OKM:n tausta-aineistot 15.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/ministerioiden-materiaalit-15112013/okm/OKM-aineistot-15112013.pdf s. 26)

”23 Oppimateriaalien keskitetty hankinta yleissivistävässä koulutuksessa ja siirtyminen kohti digitaalisia oppimateriaaleja. Perusopetuksessa oppimateriaalikustannukset ovat n. 90 milj. euroa. Digitaaliseen oppimateriaaliin siirtymisen ja koulutuspilven hyödyntämisen arvioidaan säästävän kuntien oppimateriaalikustannuksia 5-10 %. Mikäli vastaavaa järjestelyä hyödynnettäisiin myös lukiokoulutuksesa, koituisi tästä syntyvä hyöty opiskelijoille.” (http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf liite 2)

Lukioteesi 11. Lukioverkko
Kolmasosa Suomen lukioista kuuluu johonkin kansainväliseen aatteelliseen tai liiketaloudelliseen lukiobrändiin ja puolet näistä lukioista on maksullisia.

“1.8 Lukioiden rahoitusperusteet ja lukion digitalisointi
Lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan. Hallituksen esitys annetaan keväällä 2014 ja uudistus tulee voimaan 1.1.2015. […]” (Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanosta 29.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf s. 8)

“17. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen.
Toteutetaan koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan.
Tiivistetään 2. asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa siten, että vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen (perus- ja lisäkokulutus) järjestäjien toimintaedellytyksiä parannetaan ja jatko-opintoihin ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus voidaan turvata.
Rahoitusjärjestelmän muutoksista aiheutuu myös säästöjä tila- ja laitekustannuksissa.” (Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanosta 29.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf liite 2, Kuntien velvoitteiden ja palveluiden tuottamista ohjaavien normien purkaminen)

Lukioteesi 12. Akateeminen polku
Yhdeksän kymmenestä lukiolaisesta jatkaa opintojaan korkeakouluissa.

“1.6d Sisäänpääsy korkeakouluihin
Ylioppilastutkinnon koearvosanojen vertailukelpoisuuden kehittäminen eri tutkintokertojen välillä otetaan käyttöön asteittain 2016 mennessä niin, että sitä sovelletaan ensimmäisiin kokeisiin 2014 aikana.” (Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanosta 29.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf s. 7-8)

“Kehitetään ylioppilastutkintoa mahdollistamaan sen laajempi hyödyntäminen opiskelijavalinnassa. Ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkinnon koearvosanojen vertailukelpoisuutta eri tutkintokertojen välillä. Tämä mahdollistaa ylioppilastutkintoarvosanojen tehokkaamman hyödyntämisen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Ylioppilastutkinto sähköistetään. Äidinkielen tekstitaidon koetta uudistetaan vastaamaan hallitusohjelman kirjausta tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaavasta kokeesta. Kokeessa voidaan hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa. Opiskelijavalintojen kehittäminen on korkeakoulujen jatkuvaa kehittämistyötä.” (OKM:n tausta-aineistot 15.11.2013 http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/ministerioiden-materiaalit-15112013/okm/OKM-aineistot-15112013.pdf s. 13)

Muutamia muita koulutuskenttää koskevia muutoksia

”1.4a Esiopetus
Hallituksen esitys annetaan budjettilakina 2014. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015.” (http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf)

”Lasten tasa-arvoisten oppimisvalmiuksien parantamiseksi peruskouluun siirryttäessä muutetaan esiopetus velvoittavaksi. Uudistuksen jälkeen oppivelvollisuus alkaisi 6-vuotiaana alkavalla esiopetuksella. Kaikilla lapsilla on ollut oikeus esiopetukseen 1.8.2001 alkaen. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Noin kaksi prosenttia kuusivuotiaista on esiopetuksen ulkopuolella (2012). Vaikka esiopetuksen osallistumisaste on jo nyt korkea, vasta säännöllinen ja päivittäinen osallistuminen laadukkaaseen esiopetukseen takaa parhaat mahdollisuudet oppimiselle ja kehittymiselle. Esiopetus takaa hyvän perustan koulun aloittamiselle ja lapsen myöhemmälle elämälle. Varhainen tuki oppimisvaikeuksiin on kustannustehokasta ja sen vaikutukset näkyvät myöhemmin perusopetuksessa.” (http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/ministerioiden-materiaalit-15112013/okm/OKM-aineistot-15112013.pdf)

”19 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusperusteiden tiukennus perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkoko 10 henkeä.” (http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf liite 2)

”20 Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen. Toteutetaan vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus. Tavoitteena on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaansivistystyön oppilaitokset. Uudistuksessa selkeytetään ja ajantasaistetaan rahoituksen määräytymisperusteet. Rahoituksen tulee kannustaa opiskelumuotojen kehittämiseen. Toiminnan ennakoitavuuden parantamiseksi määritellään vapaan sivistystyön toiminnan volyymille ylläpitäjäkohtaiset rahoituksen reunaehdot.” (http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf liite 2)

”22 Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta. Koulunkäyntiavustajien huomioon ottaminen perusopetuksen opetusryhmiä muodostettaessa edellyttää perusopetuksen opetusryhmäkokoa koskevien säännösten muuttamista. Vuoden 1999 perusopetuslain uudistamisen jälkeen lainsäädännöllä ei ole erikseen säädelty opetusryhmien koosta muutoin, kuin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien ja vaikeasti vammaisten oppilaiden opetuksen osalta. Perusopetuslain mukaan opetusryhmän tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.” (http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/paatos-29112013/fi.pdf liite 2)

”Toteutetaan todennetun osaamisen rekisteri, johon kootaan kansalaisten tutkintotiedot ja opintosuoritukset. Kansallisen palveluväylän kautta mahdollistetaan kaikille koulutuksen järjestäjille, Kansaeläkelaitokselle ja työhallinnolle todennetun osaamisen rekisterin hyödyntäminen omassa toiminnassa.” (http://valtioneuvosto.fi/etusivu/rakenneuudistus395285/tiedostot/ministerioiden-materiaalit-15112013/okm/OKM-aineistot-15112013.pdf s. 27)

Tietoja Tiina Airaksinen

Kehittämispäällikkö Otavan Opistolla. Yleissivistävän koulutuksen kehittämistoiminta; kehittämishankkeet, konsultointi; pedagoginen täydennyskoulutus; oppimisen tulevaisuuden tutkimus, (laadullinen) ennakointi; Opetussuunnitelmat-yksikön vetäjä. Tausta: aineenopettaja (ue, ps), etäopettaja, verkkopedagogi, etäopetuksen ja ilmiöpohjaisen oppimisen edelläkävijä, oppikirjailija.
This entry was posted in oppiminen and tagged , , , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s