PISA2012 ja OPS2016

PISA2012-tulokset julkistettiin 3.12.2013. PISA 2012 Results in Focus (pdf) -tutkimusraportin tuloksia on koottu OKM:n julkaisuun (2013:20) PISA 12 ensituloksia (pdf).

Tallenteet PISA-tutkimustulosten tiedotustilaisuudesta ja PISA12-seminaarista koulutuksen asiantuntijoille.

Lisäksi tiivistelmiä tutkimuksen tuloksista mm.

Suomessa osaamistason lasku on alkanut 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella. Tulosten perusteella suunta on sama kaikissa ryhmissä, kaikilla alueilla ja kaikissa kouluissa. Huomionarvoista on kuitenkin se, että koulujen väliset erot ovat edelleet pieniä, myös alueelliset erot ovat erittäin pieniä. Lisäksi kieliryhmien erot ovat kaventuneet, kun ruotsinkieliset ovat kirineet suomenkielisiä. Sen sijaan eroja on eri sosiaalisten ryhmien kesken. Myös sukupuolten väliset erot ovat huolestuttavan isot etenkin lukutaidossa, mikä näkyy Pohjois- ja Itä-Suomen eroissa verrattuna pk-seutuun. Maaseutu – kaupunki -vertailua ei ole vielä tehty mutta on oletettavaa, että myös siinä on nähtävissä eroja. Osaamistaso on laskenut myös muissa maissa kuin Suomessa. Kaiken kaikkiaan tämä näyttäisi olevan etenkin motivaatio sekä kouluviihtyvyys ja -hyvinvointikysymys.

PISA2012-seminaarissa opetusministeri Krista Kiuru peräänkuulutti opetussuunnitelmatyöstä prosessia, jossa mukana olisi laaja toimijajoukko koko yhteiskunnasta. Opetusneuvos Irmeli Halinen (OPH) muistutti, että työtä tehdään jo nyt erittäin laajassa yhteistyössä, ohjausryhmässä on edustettuna mm. valtion virastot ja laitokset, elinkeinoelämän keskeiset järjestöt, opettaja- ja rehtorijärjestöt, vanhempainliitto, etnisiä ryhmiä edustavat järjestöt, ja perustetyöryhmissä erittäin laaja-alainen joukko eri alojen asiantuntijoita. Myös oppilaiden viesti tulee työryhmiin monta kautta. Halinen korosti myös, että kentällä on valmiutta muutokseen, halua katsoa koulua ja opetusta kriittisesti mutta lisäksi tarvitaan ”kansallista draivia”.

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä korosti kansallisen opetussuunnitelmatyön lisäksi paikallistason työn tärkeyttä ja koulutuksen kehittämistä osana kunta-KESUa. Myös ministeri Kiuru huomautti, että koulutusta tulee kehittää pitkäjänteisesti, ja seuraavan hallituksen tulee jatkaa siitä, mikä tällä hallituksella jää kesken. Seminaarin puheenvuoroissa kiinnitettiin huomiota tarpeeseen uudistaa pedagogiaa, arvioida uudelleen sekä koulun toiminta- että oppimisympäristöä, suhteita yhteiskuntaan ja ympäröivään elämään.

Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi muistutti, että erilaisten koulujärjestelmien vertailu on hankalaa, Suomen kannalta relevanttia olisi vertaaminen muihin Pohjoismaihin. Myös Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin (pdf-raportti) panelistit pohtivat kysymystä siitä, mitä PISA-tulos oikeastaan kertoo ja millaisiin asioihin kansainvälisissä oppimistarkasteluissa ja -vertailuissa voitaisiin kiinnittää huomiota vuonna 2030. Kommenteissa esillä ovat mm. kouluviihtyvyys, lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi ja onnellisuus. Panelistien kommenteissa esiin nousevat kysymykset: ”Mikä on oppimistuloksen suhde nuorten hyvinvointiin? Kuuluuko vastuu siitäkin koululle ja jos kuuluu niin minkä verran? Entä kertooko PISA vain keskiarvon, muttei sitä miten oppimissaavutukset jakautuvat? Missä määrin erilaisuus tuloksissa seurailee ominaisuuksien ja edellytysten erilaisuutta?”

Tietoja Tiina Airaksinen

Kehittämispäällikkö Otavan Opistolla. Yleissivistävän koulutuksen kehittämistoiminta; kehittämishankkeet, konsultointi; pedagoginen täydennyskoulutus; oppimisen tulevaisuuden tutkimus, (laadullinen) ennakointi; Opetussuunnitelmat-yksikön vetäjä. Tausta: aineenopettaja (ue, ps), etäopettaja, verkkopedagogi, etäopetuksen ja ilmiöpohjaisen oppimisen edelläkävijä, oppikirjailija.
This entry was posted in oppiminen and tagged , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s