OPS2016 ja oppivat koulut (avoimet ovet 7.2.2014)

Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin ovet ovat avoinna perjantaina 7.2.2014 sekä Helsingissä Annankadun koulutustiloissa että verkossa. Päivän tavoitteita, tarkoituksia ja aineistoja kootaan eBarometri-sivuille. Avoimissa ovissa omat keskusteluni liittyvät paitsi barometriin, sen taustoihin ja menetelmiin sekä käynnistyvään viisivuotiskierrokseen myös käynnissä olevaan opetussuunnitelmatyöhön.

Jäsentelimme työkolmikossa ops-työskentelyn kehittäjän Iida-Maria Peltomaan ja verkkopedagogi Aki Luostarisen kanssa aineistoa keskustelujen taustoiksi ja jatkoiksi. Diat esim. slidesharessa.

Tämänkertainen työskentelytapamme oli hauska aikamatka taaksepäin nykyarkisesta yhteiskirjoittamisesta, kun yhteisen sisältö- ja diakäsikirjoittamisen jälkeen kierrätimme diapinkkaa sähköpostin liitetiedostona vuorotellen täydennettäväksi ja muokattavaksi. Keskustelut ja kommentointi toki käytiin joustavammin ja reaaliaikaisemmin (ei välttämättä sama asia). Samanlainen työskentelytapa on itselläni ollut viimeksi käytössä oppikirjailussa, jossa viiden kirjan verran kierrätettiin versioita ja kommentoitiin huolellisesti suunnitellun järjestelmällisesti.

OPS2016 ja oppivat koulut -dioilla on jonkin verran kuvia, ohessa käsikirjoitus koko pinkkaan. Se toimii sellaisenaankin kyseisen teeman esittelynä ja keskustelun pohjustajana.

OPS2016 ja oppivat koulut

1. OPS2016 ja oppivat koulut (Dia, kansi: otsikko)

2. OPS2016 taustaa (Dia: taustavaikuttajia, screenshotit)
Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometri luotaa koulun kaukotulevaisuutta, samalla se pohjustaa nyt käynnissä olevaa opetussuunnitelmauudistusta. Perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2016. Lukiokoulutuksen uudistamistyön osalta OKM:n tuntijakoesitys on helmikuun alulla vielä lausuntokierroksella. Opetushallitus on tiekartoittanut omaa esi- ja perusopetuksen OPS2016-prosessiaan. Samalla tiekartta tukee paikallisesta ops-työtä apukysymyksillä ja havainnollistavilla aineistoilla. Opetushallituksen työn etenemistä voi seurata OPS2016-sivustolla. Opetushallitus rahoittaa myös opetussuunnitelmatyöhön keskittyviä pedagogisia täydennyskoulutushankkeita. OPS-hautomot on yksi näistä. OPS-hautominen aloitettiin keväällä 2013 ja hanke kestää kuluvan kalenterivuoden loppuun.

3. Mikä OPS-hautomo? (Dia: kuvia hautomotyöskentelystä)
Ops-hautomot tuottavat ajatuksia, näkökulmia, dialogia ja yhteisömuistia opetussuunnitelmia koskevaan keskusteluun sekä alueelliseen ja paikalliseen ops-työhön. Hautomot ovat tila, tilaisuus ja paikka jäsentyneelle ideoinnille ja keskustelulle, niissä oppimisen lähitulevaisuuden rakentamiseen osallistuvat oppilaat, opettajat, opetuksen hallinnoijat, vanhemmat sekä aktiiviset kansalaiset muun muassa kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten kautta.

4. OPS-hautomoiden tavoitteet (Dia: kuvia hautomotuotoksista)
Ops-hautomoiden tavoitteena on opetussuunnitelmien laadintaa pohjustavan keskustelun käynnistäminen, laajentaminen, syventäminen ja konkretisoiminen. Hautomot ovat olleet luomassa pohjaa riittävän aikaisin aloitetulle keskustelulle. Tarkoituksena on inspiroida ja tukea paikallista opetussuunnitelmatyötä sekä auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa uudistuksen merkityksestä. Ops-hautomoiden tavoitteena on myös lisätä tulevaisuusnäkökulmien sovittamista opetussuunnitelmakeskusteluun ja edistää uudistusten toimeenpanossa tarvittavaa osaamista sekä tukea paikallista suunnittelua ja yhteistyötä.

5. Teemahautomot (Dia: aikajana)
Vuosien 2013-2014 aikana järjestetään kahdeksan yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelmatyöhön liittyvää Teemahautomoa, jotka liittyvät käsityksiin toimintaympäristön muutoksista, koulusta ja oppimisesta. Kaikille avoimet teemahautomot tarjoavat paikan yhteiselle keskustelulle laajemmista opetussuunnitelmauudistukseen liittyvistä teemoista. Keskustelua pohjustavat ja vauhdittavat case-esittelyt ja toiminnalliset työtavat.

6. Koulu-, alue- ja virtuaalihautomot (Dia: hautomotoimintaa)
Alueellisen ja paikallisen opetussuunnitelmatyön tueksi järjestetään alue- ja kouluhautomoita, joiden sisällöt suunnitellaan koulutettavien tarpeiden ja toiveiden mukaan. Hankkeen aikana koottavan tukiaineiston sekä ohjauksen ja neuvonnan avulla on lisäksi mahdollista toteuttaa itseorganisoituvia virtuaalihautomoita. Kaikki hautomot dokumentoidaan ja niiden työmuodot mallinnetaan jatkokäyttöä varten.

7. OPS-teesit hautomorunkona (Dia: teesien nelijako)
Rungon keskustelulle ja työskentelylle muodostavat 40 ops-teesiä. Opetushallitus julkaisi perusopetuksen uuden opetussuunnitelman yleisen osan perusteluonnoksen marraskuussa 2012. Perusteluonnoksesta muotoiltiin kevään 2013 OPS-hautomoissa 40 tulevaisuusväitettä, jotka osaltaan konkretisoivat tai kuvaavat opetussuunnitelmauudistuksen jälkeistä peruskoulua.
Väitteet on ryhmitelty neljään teemaan, jotka mukailevat Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin taustalla olevia teemoja.
(1) Arvot ja tavoitteet
(2) Tieto, taito ja oppiminen
(3) Opetus, toiminta ja yhteistö
(4) Toimintaympäristö ja yhteiskunta

8. OPS-teesi: laajennettu opettajuus sekä selite (Dia)

9. OPS-teesin vastausjakauma (Dia)

10. OPS-teesin kommentteja (Dia)

11. OPS-teesit eDelfoissa ja hautomoissa (Dia: screenshot eDelfoista)
Ops-paneeli on samassa eDelfoi-ympäristössä kuin barometrikin. OPS-paneeli on osa oppimisen ja koulun lähitulevaisuutta koskevaa yhteisömuistia. Aineistoa peilataan myös oppimisen kaukotulevaisuuteen eli Oppimisen tulevaisuus 2030 -aineistoon, ja yhdessä ne tukevat valtakunnallista opetussuunnitelmatyötä.

Kuten barometrin teesit, myöskään OPS-teesit eivät kuvaa Opetushallituksen tai OPS-hautomoiden projektihenkilöstön käsityksiä koulun ja oppimisen tulevaisuudesta vaan väitteissä esitetään kärjekkäitäkin näkymiä herättelemään keskustelua. Väitteet toimivat virikkeinä ops-hautomoissa, ne myös tukevat kutakin hautomoryhmää itseään kiinnostavien aiheiden löytämisessä.

12. OPS-teesit OPS-välitunneilla (Dia: Screenshot välkältä AC:ssa)
OPS-välitunnilla avataan viikoittain keskusteltavaksi jokin oppimisen lähi- tai kaukotulevaisuuteen liittyvä väite. Väite avataan keskusteltavaksi ja kommentoitavaksi eri verkkoympäristöissä aina maanantaisin. Torstai-iltapäivisin tavataan verkossa OPS-välituntilähetyksen parissa. Nimensä mukaisesti kyse on lyhyestä, n. 15 minuuttisesta tapaamisesta, jonka alussa käydään läpi alkuviikon keskusteluissa esille nousseita näkökulmia. Pääosassa on kuitenkin viikon vierailija, joka avaa aihetta omasta näkökulmastaan. OPS-välitunneista tehdään tallenteet jatkokäyttöä varten. Kooste viikon keskustelusta ja välitunnista julkaistaan perjantaina yhdessä ops-hautomoiden ajankohtaiskirjeen kanssa. Peräkkäisten viikkojen keskustelut nivoutuvat toisiinsa ja aineistoa tarkastellaan 2-3 kertaa lukuvuodessa järjestettävissä teemahautomoissa. Tuolloin tarkastelussa ovat myös eDelfoin vastausjakaumat ja kommentit

13. Koeporauksia: Oppivat koulut – Barometrien ja OPS-hautomon jäljillä kohti kehittyvää koulua (Dia: Väliotsikko)

14. Oppisen tulevaisuus maastokarttana (Dia: kartta)
Koeporauksia on tehty osin barometrin insipiroimana ja sen tekniikoita hyödyntäen niistä oppimisen maaston kohdista, joissa maanpinta jo järisee. Oppivien koulujen tematiikkaa on kuvattu syksyllä 2013 oppimisen tulevaisuuden maastokarttana, jonka “hankalakulkuiset vuoret” muodostuvat erilaisista murrosilmiöistä. Oppivien koulujen koeporauksessa liikutaan näiden teemojen sisällä ja välissä. Oppivien koulujen tarkastelu ja jäsentely on vasta hiljalleen kypsymässä.

15. Oppivat koulut oppimisen lähi- ja kaukotulevaisuuden maastoissa (Dia: tekstit)
(1) opetustiimit sekä ammatillinen erilaistuminen ja moninaistuminen
(2) oppimisen henkilökohtaistaminen, mahdollistuminen ja poluttuminen
(3) oppimisen eksosysteemi eli ulkoresurssien käyttöönotto ja opetuksen autentisointi
(4) monikko-oppiminen ja teknologisen, fyysisen ja sosiaalisen ympäristön laajeneminen
(5) laaja-alaiset osaamiset, sivistyskäsitys ja yleissivistys.

Koulua oppivana organisaationa tarkastellaan oppimisen tulevaisuuden murrosvaiheen metateemojen kautta. Teemat ovat muotoutuneet Oppimisen tulevaisuus -barometriaineistoista ja maastokuva tarkentuu barometrin aineistojen ja dialogien edetessä.

16. Mitä ovat oppivat koulut? (Dia: kuva?)
Oppivissa kouluissa on kyse siitä, että koulujen pedagogista yhteisöidentiteettiä ja -osaamista kehitetään ja vahvistetaan tulevaisuus- ja kehittämisorientoituneeksi. Ohjaavia ideoita ja jäsennystä lainataan oppivien organisaatioiden teoriasta, oppimisen tulevaisuus -barometreista (2016 ja 2030) sekä edelläkävijäkouluista. Näiden avulla edistetään kouluja kohottavaa vertaiskehittymisen kierrettä. Toiminnan lähtökohdaksi otetaan kaksikehäisen oppimisen yhteisömalli, jossa koulun nykytoimintaa reflektoidaan ja kehitetään rakentavan kyseenalaistavasti, mikä vaatii kykyä tarkastella omaa toimintaa riittävän etäältä.

Oppiva koulu ymmärretään fyysistä koulurakennusta ja sen sisällä toimivia ihmisiä laajempana yhteisönä, johon kouluväen, kuten oppilaat ja opetushenkilöstö, lisäksi kuuluvat koulun kanssa yhteistyötä tekevät toimijat, kuten huoltajat, opetuksen hallinnoijat ja koulun ulkopuoliset toimijat, yleissivistävän koulutuksen osalta luontevimmin kolmas sektori.

17. Oppivien koulujen kehitysalueet (Dia: kaavio)
(tiimioppiminen, mentaaliset mallit, yhteinen visio, henkilökohtainen erilaistuva osaaminen ja systeemiajattelu)

Oppivan organisaation viisi sengeläistä disipliiniä ovat ajankohtaisia koulujen uudistuessa ja kehittyessä. Tulevaisuuden koulu on yhä ilmeisemmin moniammatillinen ja moniroolinen asiantuntijayhteisö, jonka työtavat poikkeavat monella tapaa nykyisistä käytännöistä. Opettajan ja koulun työn muutoksen ymmärtäminen edellyttää perspektiivin laajentamista niin yleissivistävän koulun historiaan kuin tulevaisuuteen.

18. Oppivat koulut kartalle (Dia: koulun kartalla -hahmotelma)
Erilaisissa kouluissa eri puolella Suomea on lukuisia malliksi kelpaavia keihäänkärkihankkeita, prosesseja, käytäntöjä ja rakenteita. Osa näistä on mukana virallisessa oppimisen kehittämisessä esimerkiksi valtiorahoitteisten kehittämishankkeiden kautta. Osassa totutun toisin tekeminen taas perustuu esimerkiksi yksittäisten opettajien intoon kokeilla ja haluun kehittää omaa työtään. Viralliset hankkeet ja hiljaiset kehittäjät hakevat erilaisia ratkaisuja, jotka rikastavat, monimuotoistavat ja vaihtoehtoistavat suomalaista koulua.

Oppivia kouluja voisi koota karttasovellukseen. Interaktiivisen kartan voisi toteuttaa esimerkiksi siten, että uuden idean ja toteutuksen myötä syttyy karttamerkki, jota klikkaamalla pääsee katsomaan oppivan koulun perustiedot, kehityskohteet sekä dokumentit opitusta, koetusta ja kokeillusta. Kartalle tehdään tällä tavoin näkyväksi jo toteutettua ja pohdittua, ja tuetaan näin paikallista, alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä.

19. Oppivat koulut kartalle (Dia: sama karttakuva täydennettyä parilla koululla ja niiden välisillä yhteyksillä)
Liikkeelle lähdetään edelläkävijäkoulujen valitsemisella yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulut kokeiluineen dokumentoidaan ja sijoitetaan Oppivat koulut -karttasovellukseen. Koulut valitaan siten, että niiden kehittämiskohteet liittyvät oppivien koulujen teemoihin. Valinnassa huomioidaan myös koulujen maantieteellinen sijainti, koulumuoto ja koulun koko tai luonne.

Samalla kun löydetyt ja dokumentoidut koulut ja niiden kokeilemat ja oppimat käytännöt sijoitetaan Suomen kartalle, ne analysoidaan ja teemoitetaan oppimisen tulevaisuuden maastokartan eli oppivien koulujen viiden teeman näkökulmasta. Samalla, kun teemoja ja esimerkkikoulujen “tulevaisuustekoja” sidotaan yhteen, jalostuu opetussuunnitelmallinen systeemikartta. Teemojen yhdistäminen tekee yhtäältä näkyväksi kehittämiskohteiden ja kokeilijoiden välisiä yhteyksiä ja toisaalta niitä uusia yhteyksiä, joita syntyy, kun käytännöt leviävät.

Koulut ja niistä muodostuvat verkostot jatkotyöstävät valittuja teemoja hautomoissa. Niissä myös suunnitellaan, kuinka omia toimintamalleja kehitetään ja levitetään edelleen.

20. Oppivien koulujen kysymyksiä (Dia: tekstit)
Miten koulua voidaan kehittää oppivana yhteisönä ja mitä se tarkoittaa opetussuunnitelmatyön organisoinnin ja toimintamallien näkökulmasta?
Kuinka vahvistetaan koulun pedagogista yhteisökulttuuria ja -osaamista?
Miten opetussuunnitelma saadaan toimimaan dynaamisena koulutyön tukena?
Mitä aito koulujen sisäinen, ulkoinen ja välinen yhteistyö edellyttää?
Mitä edellyttää oppilaiden ja huoltajien sekä muiden koulun ulkopuolisten toimijoiden mukaan ottaminen koulutyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin?
Miltä opettajan roolin muutos koulun murroksessa näyttää ja tuntuu?
Kuinka suomalaisen koulun poikkeukselliset vahvuudet, kuten pätevä ja motivoitunut henkilöstö ja laajan autonomian koulu, päivitetään toimintaympäristön muutoksiin?

Sen sijaan että tulevaisuutta koskevia varmoja oikeita vastauksia olisi löydettävissä, hautomoissa kerätään, kokeillaan, jaetaan ja levitetään kokemuksia, malleja ja hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät viiteen oppimisen murrosteemaan. Tavoitteena on tuoda yhteen kysyjiä eri puolilta Suomea: jakaa sitä, mitä eri toimijat ovat jo tahoillaan tehneet, mutta mikä ei vielä ole ulospäin näkyvää, tavoitettavaa, ja näin ollen myöskään jatkokehitettävissä muille.

21. Yhteystiedot (Dia, takakansi: yhteystiedot)

Tietoja Tiina Airaksinen

Kehittämispäällikkö Otavan Opistolla. Yleissivistävän koulutuksen kehittämistoiminta; kehittämishankkeet, konsultointi; pedagoginen täydennyskoulutus; oppimisen tulevaisuuden tutkimus, (laadullinen) ennakointi; Opetussuunnitelmat-yksikön vetäjä. Tausta: aineenopettaja (ue, ps), etäopettaja, verkkopedagogi, etäopetuksen ja ilmiöpohjaisen oppimisen edelläkävijä, oppikirjailija.
This entry was posted in oppiminen and tagged , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s